Kahvilla Koreassa

Ah, Etelä-Korea, tuo ylellisten teelaatujen luvattu valtakunta. Toisella puolen rajaa aukeavat Kiinan laajat teeviljelmät ja meren takana ovat japanilaiset kehittäneet teenkaadosta hienostuneen, ritualistisen taiteen. Totta kai on selvää, että näillä eväillä Korea ei voi muuta olla kuin maailman kärkikastia tuoksuvien teelajikkeiden nauttijana.

Eijeijei… nyt on jokin pielessä. Antakaahan kun kokeilen uudestaan: tervetuloa Koreaan, tuohon ylellisten kahvilaatujen ja hurmaavien kahviloiden maahan. Kyllä, luitte aivan oikein. Ei Korea mikään teemaa ole. Korea käy kahvilla!

Kahvin historia Koreassa ei tokikaan ole kovin pitkä. Aromikkaasta juomasta innostuivat ensimmäisinä eräät isä ja poika Sunjong ja Gojong, jotka myös lyhytikäisen Korean keisarikunnan viimeisinä keisareina tunnetaan. Herroilla oli tapana nautiskella länsimaalaisista illallisjuhlista, jotka sopi tietenkin päättää vain kupillisella tuoksuvaa, tummaa kahvia. Valitettavasti Koreaa kohtasivat hieman synkemmät ajat eikä sisällissodan riepotteleman maan kansalaisten ensimmäisiä huolenaiheita ollut se, mistä saisi päivän kofeiiniannoksen. USA:n avustuksella talous kuitenkin saatiin kasvuun ja pikkuhiljaa kahvi alkoi yleistyä. Ensin alkoivat pikakahvipurkit ilmestyä korealaisten ruokahyllyille, mutta todellinen vallankumous voidaan ajoittaa 1900-luvun viimeiselle vuosikymmenelle. Silloin astuivat esiin ensimmäiset länsimaalaistyyliset kahvilaketjut, kuten Starbucks ja Caffe bene - ja loppu on historiaa.

Tänä päivänä nämä kaksi piirrettä hallitsevat Korean yhä kasvavia kahvimarkkinoita; kotona korealaiset juovat pikakahvia, ulkona erikoiskahveja toinen toistaan sievemmissä kahviloissa, joita löytyy jokaisesta korttelista vähintään kolme tai neljä. Olisi virhe olettaa, että Korean kahvilabisnes on länsimaalaisten hallussa. Totta, esimerkiksi Starbucks on varsin suuri tekijä, mutta suurimmat kahvilaketjut Paris Baguette, Caffe Bene ja Tom N Toms ovat korealaisia eivätkä ne suinkaan aio tyytyä pelkästään kotimarkkinoihin, mutta se on jo toinen tarina.

Paris Baguette suunnittelee jenkkilän valloitusta

Oikeastaan, tässä vaiheessa on syytä hieman tarkentaa fokusta. Korea ei ole kahvimaa samassa mielessä kuin Suomi on. Suomalaiselle olennaisen tekijä kahvinautinnossa on - kahvi. Korealaiselle olennaisin tekijä kahvinautinnossa on kahvila.

Eron ymmärtää, kun tutkii hieman kahvilakulttuurin historiaa Koreassa. Vuonna 2004 Soulissa oli suurin piirtein 800 kahvilaa. Vuonna 2011 kahviloita oli 12 381. Eikä siinä kaikki, Soulissa nimittäin sijaitsevat eräät maailman suurimmista kahviloista. Koska kahviloiden täytyy myös erottautua toisistaan, uusin trendi on perustaa erilaisia teemakahviloita, joita löytyy moneen eri lähtöön; on lammaskahvila, kissakahviloita, steam punk -kahviloita, hanbok-kahvila ja mitä ikinä mieleen voikaan juolahtaa. Korealaisen kahvilakulttuurin kaksi tärkeintä piirrettä ovatkin elämyksellisyys ja sosiaalisuus. Kahviloihin mennään ystävien kanssa nauttimaan paitsi kahvista niin myös kauniista ympäristöstä ja mahdollisista oheisviihdykkeistä ja -herkuista. Kahvi on Koreassa itse asiassa melko kallista (4-5 euroa per latte), mutta korealaiset ovat valmiita jopa säästämään syömisessään päästäkseen kahville. Niin tärkeää kahviloissa käyminen on heille (ja minulle).

No niin. Nyt arvon lukijalla on ehkä jonkinlainen käsitys siitä, minkälainen korealainen kahvilatouhu oikeastaan on. Koska jo pelkästään yleisesityksestä tuli näin pitkä, säästän varsinaiset neuvot ja kahvilaesittelyt myöhempiin osiin. Selvää on se, että kun pelkästään Soulissa on varmaan tänä päivänä parikymmentä tuhatta kahvilaa, mikään esittely ei voi olla edes lähellä kattavaa. Pyrin kuitenkin antamaan muutamia vinkkejä etenkin lempipaikoistani ja ainakin SKKU:n opiskelijat saattavat hyötyä näkemyksistäni, sillä luonnollisesti ravaan eniten asuinalueeni kahviloissa.

Ja uskokaa pois, niissäkin riittäisi tutkittavaa pieneksi eliniäksi!